Tekstiiliteollisuus nykyään
Nykyaikainen tekstiiliteollisuus pitää sisällään paljon uusia toimialoja verrattuna entiseen. Jos ajatellaan kotimaista tekstiiliteollisuutta yli 100 vuotta sitten, niin se jaettiin karkeasti materiaalin, eli kuidun valmistukseen, raaka-aineen kehräämiseen, kankaiden ja lankojen tuottamiseen sekä vaatteiden valmistukseen.
Uudet innovaatiot vauhdittavat koko ajan tekstiiliteollisuuden kasvua.
Tekstiiliteollisuus Euroopassa ei tuota vaatteita vain ihmisille, vaan myös eläinkuntaan kuuluville, kuten lemmikeille. Oletko koskaan vieraillut verkossa osoitteessa zoo.fi? Kysymyksessä on nettikauppa, jossa on tarjolla huikeat 20 000 erilaista tuotetta rakkaille lemmikeille, kuten kissalle, koiralle, pienjyrsijöille, akvaariokaloille, matelijoille ja linnuille. Tarjolla on upeita tekstiiliteollisuuden taidonnäytteitä, kuten koiran- ja kissanpetejä/sänkyjä pehmoisista, mutta kestävistä ja helppohoitoisista materiaaleista.
Tiesitkö, että nettikauppa Zoo.fi tarjoaa myös pelastus- ja kelluntaliivejä koirille, joiden materiaali suojaa kylmältä ja tarjoaa mukavan suojan. Taidokkaasti tehdyt lämpövaatteet suojaavat lemmikkejä talvella ja heijastavat liivit, sukat ja neuleet pitävät lemmikin turvassa ja kunnossa! Materiaaleja, värejä ja malleja löytyy moneen menoon zoo.fi -verkkokaupassa. Jos sinulla tai tuttavallasi on lemmikki, käy katsomassa tuotteita Zoo.fi-nettikaupassa ja muistathan, että kun tilaat yli 50 eurolla, saat ilmaisen toimituksen. Kaupasta löytyy myös maittavia herkkuja ja eläinlääkärituotteita kaikille lemmikeille, ei siis muuta kuin tutustumaan!
Seuraavaksi mietitään, minkälaisia tekstiilejä nykyisin on olemassa. Määrä on valtava, tutkitaanpa hieman.
- Tekstiilien joukko on entisestään kasvanut paljon niin, että se jaetaan teknisiin tekstiileihin, jotka puolestaan jakaantuvat seuraavasti:
- maataloustekstiileihin
- jalkine- ja vaatetustekstiileihin
- maanrakennustekstiileihin
- sairaalatekstiileihin
- pakkaus- ja ympäristötekstiileihin
- mainostekstiileihin
- urheilutekstiileihin
- sisustus- ja taidetekstiileihin
Suomalainen tekstiiliteollisuus on maailmalla erittäin tunnettua esimerkiksi tekstiiliteollisuuden “Grand old ladyjen” Armi Ratian ja Kirsti Paakkasen ansiosta. Ulkomailla kotimaisista yrityksistä tunnetaan parhaiten Marimekko, Rukka, Luhta, Nanso, Turo ja Reima.
Miten tekstiiliteollisuus on muuttunut?
Suomalaiset naiset ovat aina osanneet kutoa. Ihailtava kädentaito on usein siirtynyt sukupolvelta toiselle, joten kotimaan vankka kutomaperinne on vauhdittanut tekstiilialaa eteenpäin. Ensimmäiset verkakutomot palvelivat Turun linnassa ja Halisten kosken partaalla.
Ensimmäinen selkeästi havaittava muutos tekstiiliteollisuudessa on ollut teollistuminen yksityisiltä kutojilta yrityksille. 1700-luvun Turussa on ollut jo “aikaansa edellä -olevia” nuttu- ja sukkakutomoita, pellavakehräämöitä, nauhatehtaita, silkkitehtaita sekä telttakangas- että purjekangastehtaita.
Uuden aikakauden Suomeen avasi suurteollisuuden aloittaja James Finlayson. Tehdas perustettiin jo 1820-luvulla, ensimmäinen mekaaninen kutomakone otettiin käyttöön vuonna 1839 ja sähkövalo tehtaaseen saatiin vuonna 1882. Finlaysonilla oli oma puhelin ja kaikki Finlaysonin työntekijät saivat paitsi tärkeimmän, eli asunnon, niin myös sairaala-, palokunta-, poliisi-, seurakunta-, soittokunta- ja kirkkopalvelut. Ennen sotia käytössä oli myös oma raha ja holhoushassa kotimaan köyhiä varten.
Ensimmäinen ja toinen maailmansota 1900-luvulla aiheuttivat pulaa sekä raaka-aineista että työntekijöistä. Teollinen tuotanto ohjattiin lähes kokonaisuudessaan ymmärrettävästi armeijan käyttöön. Kaiken lisäksi sota kaksinkertaisti raaka-aineiden hinnat eikä työntekijöiden toiveista huolimatta palkankorotuksia voinut antaa. Sotien jälkeen ihmisten taloudellinen tilanne parani ja ostovoima sen myötä lisääntyi. Kotimaan vienti lisääntyi entisestään Keski-Eurooppaan, Neuvostoliittoon ja USA:han.
Ammattiyhdistykset ajoivat työntekijöiden etuja ripeään tahtiin. Seuraavassa pieni historia kotimaisten tekstiiliteollisuustyöntekijöiden liitoista.
- Suomen Kutomateollisuustyöväenliitto 1906
- Työntekijöiden etuja ajamaan syntyivät SAK, eli Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto vuonna 1920
- Kutoma- ja Neuletyöväen Liitto vuonna 1952
- Tekstiili- ja Vaatetustyöväenliitto vuonna 1970
Miten tekstiiliteollisuus tulee lähitulevaisuudessa muuttumaan?
- Yksilöllinen ja kallis pukeutuminen, joka vaatii uudistumiskykyä, ensiluokkaista laatua, hyvää asiakaspalvelua, osaavaa henkilökuntaa ja nopeita toimituksia.
- Älyvaatteiden merkitys kasvaa entisestään
- Ekologisten ja eettisten materiaalien suosio vaatteiden valmistuksessa kasvaa
- Eurooppa tulee kilpailemaan tuotannossa niin sanottujen halpamaiden kanssa. Euroopan valttikortteja ovat korkea teknologia, nopeat toimitukset ja mittatilauksena tehdyt vaatteet
- Kierrätys ja uusiokäyttö kasvavat
- Digitalisoitumisen kehittämisen ansiosta yhteistyöverkostot laajenevat ja markkinat kasvavat.
- Räätälöity tuotanto on tulevaisuutta, jossa teollisuuteen ja kauppoihin saadaan vartaloskannerit, joiden tiedot tuottavat pienillä varoitusajoilla asiakkaille vaatteita yksilöllisillä mitoilla.
Haittapuolia tulevaisuuden vaateteollisuudessa ovat seuraavat:
- Logistiset kustannukset kasvavat.
- Yhteiskunnan tila saattaa muuttua huonommaksi kaikkialla maailmassa, joten toimintaympäristö voi pirstaloitua ja polarisoitua sekä mustan pörssin kauppa lisääntyä.