Silkki on ylellisenä pidetty materiaali, jonka ominaisuudet ja monivaiheinen ja vaikea tuotantoprosessi tekevät siitä yhden kaikkein kalleimmista kankaista. Yleisimmin silkkiä käytetään esimerkiksi häämekoissa, alusvaatteissa, kauluspaidoissa, huiveissa, solmioissa ja erilaisissa ylellisissä asusteissa kuten pikkulaukuissa tai käsineissä. Silkin hohtava pinta hehkuu kauniisti riippuen siitä, mistä suunnasta valo siihen osuu. Koska kyseessä on proteiinikuitu kuten esimerkiksi villa, on se hyvin herkkä erilaisille kemiallisille aineille. Se haurastuu iän myötä, eikä se kestä kovinkaan pitkiä aikoja auringonvaloa. Silkki on ihanteellinen kangas niin kesällä kuin talvellakin, kiitos sen lämpötilaa säätelevän ominaisuuden.
Eri tyyppisiä silkkikankaita
Käsitelty kuitu on mahdollista punoa tai kutoa erilaisiksi kankaiksi, joita ovat muun muassa seuraavat:
- Dupion-silkki on hieman rouheampaa silkkikangasta, joka on luonnostaan karheaa ja hieman epätasaista. Efekti saadaan aikaan käyttämällä kahden eri silkkitoukan lankoja.
- Kiinansilkki on pehmeää materiaalia, joka syntyy kiertämällä joitain kuituja myötäpäivään ja joitain kuituja vastapäivään. Näin saadaan aikaan kreppimäinen efekti. Kankaan molemmat puolet näyttävät samanlaisilta.
- Raakasilkki on erityisesti intialaisissa vaatteissa ja muissa tekstiileissä suosittu silkkikangas, joka muistuttaa hiukan pellavaa ja on hieman jäykkä. Raakasilkki kudotaan aina käsin. Erityisesti raakasilkkiä käytetään jakuissa ja mekoissa.
Silkki on peräisin Kiinasta
Silkki on luonnonkuitua, joka on peräisin silkkitoukan kotilosta ja vaatii valtavasti käsittelyä ennen lopullisen tuotteen syntymistä. Silkkikuitu keksittiin ensimmäistä kertaa Kiinassa, mutta sittemmin sen tuotanto on laajentunut muun muassa Saksaan, Ranskaan, Turkkiin, Italiaan, Intiaan ja Bangladeshiin. Silkki on tekstiili, jonka juuret juontavat aina 6000-luvulle ennen ajanlaskun alkua. Tarina kertoo, että Kiinaa johtaneen Keltaisen keisarin vaimo lähti kerran iltapäiväkävelylle metsään. Hän tuli huomanneeksi kimmeltäviä lankoja, jotka olivat kiinni kasvien lehtiä syövissä toukissa ja juuri näistä langoista alettiin myöhemmin valmistamaan silkkiä. Kiina on vielä tänäkin päivänä maailman suurin silkintuottaja. Sen olosuhteet ovat otolliset silkkitoukille eli mulperoosiperhosen toukille ja juuri tämän vuoksi silkkiä ei voidakaan valmistaa missä maassa tahansa.