Ihmisillä pitäisi olla nykyään valtavasti tietoa tehdäkseen oikeita ostopäätöksiä. Itse ostaminen on kyllä helppoa, olitpa sitten hankkimassa kännykänkuoria tai rippijuhlamekkoa. Kaikkea saa netistä vuorokauden ympäri. Mutta jos alkaa vähänkin miettiä, millä perusteella pitäisi vaatteensa ja asusteensa hankkia, syyllisyys iskee.
Kankaan alkulähteillä
Globaalissa maailmassa jokaisen pitäisi miettiä valintojansa ekologisuuden ja eettisyyden kannalta. Helpointa on tietenkin ostaa vaate tai kengät valmistajilta kuten Vila tai Vagabond, jotka kertovat toimivansa eettisesti ja ekologisesti. Jos ostaja käyttää ompelijaa tai osaa itse ommella, hän voi ostaa ekologiseksi kehutun laadukkaan kankaan ja saada vartaloonsa täydellisesti sopivan ja istuvan vaatteen. Se varmasti pysyy vaatekaapissa kauan ja on sitäkin kautta kestävän kehityksen mukainen.
EU:ssa valvotaan kankaiden ja vaatteiden valmistusta tarkasti. EU:n ulkopuolellakin on voimassa erilaisia sertifikaatteja, joiden edellyttämät auditoinnit varmistavat tuotteen ekologisuuden tai eettisyyden. Joillakin yrityksillä on kuitenkin alihankkijoita maissa, joissa vaaditaan vähemmän ja valvonta on heikompaa. Silloin on olemassa mahdollisuus, että väitetty ekologinen kasvatus, eettinen valmistus tai turvallisten värien käyttö ei pidäkään paikkaansa.
Ekologisempaan suuntaan
Ostopäätöksen tueksi pitäisi saada paljon varmaa tietoa. Kuluttajalla voi olla kuitenkin kiire tai hän vain löytää juuri sopivan kokoisen ja hyvän värisen vaatteen. Silloin ei välttämättä tule mietityksi alkuperää ja valmistusprosessia.
Kuluttaja voi vaikuttaa pukeutumisensa ekologisuuteen kuitenkin paljon. EU:ssa valmistettu kangas on todennäköisesti ekologisempi ja eettisempi kuin muualla valmistettu. Suomalainen tehdas tai ompelija tuskin käyttää riistotyövoimaa.
Halpoja vaatteita ostetaan usein hetken mielijohteesta. Pitkään käytetty laadukas tuote tulee ajan myötä edullisemmaksi kuin halpavaatteet, jotka saattavat pesussa venyä, kutistua, haalistua tai nyppyyntyä.
Mitä minä tarvitsen
Ekologinen pukeutuminen alkaa suunnittelusta. Vaatekaapin tyhjennys vaatteista, joita ei ole käytetty pariin vuoteen, on ensimmäinen askel. Hyväkuntoiset vaatteet voidaan lahjoittaa tai myydä kirpputorilla. Huonokuntoiset viedään tekstiilijätteen kierrätykseen.
Seuraavaksi on mietittävä, millaista elämää elän ja minkä tyyppisiä vaatteita käytän missäkin paikassa, tilanteessa ja roolissa. Se määrittelee tarpeen. Vaatemäärän tarve vaihtelee yksilöllisesti. Ekologisinta on pestä täysiä koneellisia, joten taloudessa pitäisi olla reilusti samassa lämpötilassa pestäviä, saman linkouksen kestäviä ja saman sävyisiä arkivaatteita.
Kankaalla on merkitystä
Vaatteessa yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on materiaali. Kankaan pitää olla käyttötarkoituksesta riippuen venyvä, napakka, rypistymätön, nyppyyntymätön, laskeutuva tai juhlava. Rypistymättömät kankaat ovat usein tekokuitua, joista jotkut hiostavat ja näyttävät halvoilta. Laadukkaat urheilukankaat toisaalta hengittävät ja ovat hyvännäköisiä.
Luonnonmateriaaleja saa myös luomuna. Ne hengittävät ja niitä voidaan värjätä uudelleen. Luonnonmateriaaleissakin on suuria eroja. Huono puuvilla ja pellava on tehty lyhyistä kuiduista ja se nyppyyntyy, kun taas esimerkiksi kampapuuvilla pysyy kauniina pitkään, koska se koostuu pääasiassa pitkistä kuiduista, ja sen lyhyetkin kuidut on kammattu samaan suuntaan pitkien kanssa. Hyvä vaihtoehto puuvillalle on esimerkiksi hamppu, ja villa on ehdoton materiaali etenkin talvella.
Silkki on miellyttävän tuntuinen materiaali. Sitä saa hyvin erityyppisinä kankaina. Ohuet silkit kestävät huonosti mekaanista kulutusta. Silkkitrikoo on ylellinen ja ja hyvin laskeutuva neule esimerkiksi paitoihin. Crepe de Chine -silkki on paksuhko, himmeästi hohtava kudottu vaatetuskangas, joka kestää hellävaraista lämmintä konepesua. Se ei rypisty helposti. Diagonaalisesti leikattuna vaate venyy hieman ja on lankasuoraan leikattua mukavampi päällä.
Kun ekologisia ja eettisiä kankaita halutaan enemmän, tarjontakin lisääntyy. Parempia muuntokuituja kuten Lyocell kehitetään jatkuvasti. Kestävä kehitys on loppujen lopuksi kiinni asenteista ja suunnitelmallisuudesta.