Denim eli kotoisammin farkkukangas on puuvillasta valmistettu tekstiili, jossa kuteet kiertyvät kahden tai useamman langan ympäri. Nämä denim-tekstiilin langat on värjätty indigonsinisellä ja kuteet jätetään valkoiseksi. Näin ollen denim-kangas on toiselta puolelta sininen ja toiselta puolelta vaalea. Toisaalta denimiä on saatavilla myös monen muun värisenä kuten beigenä, mustana, harmaana, keltaisena, vaaleanpunaisena, ruskeana, vihreänä, violettina tai missä tahansa sateenkaaren värissä. Suosituin väri farkkukankaassa on kuitenkin klassinen sininen, vaikka viime aikoina myös musta ja harmaa ovat olleet suosittuja värejä.
Kangas värjätään indigolla
Alkuperäinen denim-kangas värjättiin indigofera tinctoria -nimisen kasvin värillä, mutta nykyään tekstiili värjätään synteettisellä indigolla. Usein kangas värjätään indigolla ja kuivataan monia kertoja, jotta siihen kiinnittyisi voimakas väri, joka ei haalistuisi aivan äkkiä. Kun denimistä valmistetaan vaatteita, pestään tekstiili usein ennen ompelemista, jotta siitä tulisi pehmeämpää ja jotta valmis vaate ei kutistuisi. Pesemätöntä denimiä kutsutaan kuiva- tai raakadenimiksi.
Denim haalenee ajan myötä ja muuttuu kuluneen näköiseksi, joka onkin usein muotivaatteissa haluttu efekti. Toisinaan kangasta saatetaan käsitellä keinotekoisesti kuluneen näköiseksi jo valmiiksi. Denimiä saatetaan esimerkiksi repiä tai raapia ja revityt farkut ovatkin huipputrendikkäitä. Hyvin yleinen on myös kivipesu, jonka myötä farkkukankaaseen kehittyy tasainen, luonnollisen näköinen kulumajälki.
Denim oli alunperin työmiesten vaatteissa käytetty kangas
Harva tietää sanan “denim” alkuperäistä merkitystä. Sana on peräisin “serge de Nimes” -nimisestä kankaasta, jota valmistettiin ranskalaisessa Nimes’n kaupungissa, jossa se alunperin keksittiinkin. Denimiä on käytetty Yhdysvalloissa jo 1700-luvun loppupuolelta lähinnä rakennus- ja työmailla sekä merenkulussa sen äärimmäisen kestävyyden vuoksi. Vaatteeksi sitä ei kukaan keksinyt muuntaa vielä tässä vaiheessa.
1800-luvulla suuren kultaryntäyksen aikaan amerikkalaiset kullanhuuhtojat kaipasivat kestäviä vaatteita ankariin olosuhteisiin. Yksi heistä lähetti tilauksensa Jacos Davis -nimiselle räätälille. Hän puolestaan kävi Levi Strauss -nimisen kauppiaan pakeilla hankkimassa vahvinta mahdollista kangasta housujen valmistamiseen ja Strauss tarjosi miehelle denimiä, jota siihen asti oltiin käytetty lähinnä purje- ja säkkikankaana. Housut olivat todellinen menestys ja yhä useammat kullanhuuhtojat ja työmiehet halusivat itselleen myöskin tästä uskomattoman kestävästä ja kulumattomasta tekstiilistä valmistetut housut. Tämä oli vain alkua suurelle farkkuvallankumoukselle ja brändi Levi Strauss on vielä tänäkin päivänä yksi maailman johtavista farkkumerkeistä.
Denim sotilaiden ja filmitähtien housuissa
Alunperin denimiä käytettiin erityisesti työmiesten vaatteissa sen kestävyyden vuoksi. Sittemmin siitä tuli laajemminkin suosittu valinta kun 1930-luvulla Hollywoodissa huikeaan suosioon nousseiden lännenelokuvien sankarit esiintyivät farkuissa. Toisen maailmansodan alkuvaiheissa farkkujen tuotanto romahti, mutta elpyi taas nopeasti kun amerikkalaissotilaat halusivat pukeutua denimiin lomillaan. Sodan päätyttyä alkoi vähitellen ilmestyä muitakin denim-kankaasta vaatteita valmistavia yrityksiä kuten Wrangler ja Lee.
Nuoret ihastuivat denimiin 1950-luvulla. Marlon Brandon ja James Deanin kaltaiset filmitähdet näyttivät, kuinka kankaan kuluneisuus tekee farkuista entistä päheämmät. Farkuista tuli eräänlainen kapinoinnin keino ja joissain julkisissa paikoissa kuten kouluissa ja teattereissa farkut pantiin pannaan niiden edustaman kapinahenkisyyden vuoksi.
Nykyään farkku on huippusuosittu valinta vaatteissa. Farkut ja farkkutakit ovat trendikkäitä vuosikymmenestä toiseen. Viime aikoina farkkukankaisiin on lisätty myös elastaania, sillä erilaiset joustavat farkkuleggingsit ovat olleet erityisen muodikkaita. Toisaalta myös vanha kunnon jämäkkä farkku pitää edelleen pintansa.